Naliigiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 20. maj 1998-mi § 5 naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuiosoqatigiit suleriaasissaat una aaliangersarneqarpoq:

§ 1 Siunertaq

Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit, naligiissitaanissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 2 naapertorlugu pissutsit Kalaallit Nunaanni naligiissitaanissamut tunngasut misissorneqarnissaat aamma siunnersuusiorneqarnissaat pillugit aaliangertassavaat.

Siunnersuisoqatigiit, innuttaasuniit kommuniniit, Namminersornerullutik Oqartussaniit, kattuffinniit, il. il. allakkatigut saaffiginnissutit toqqammavilersukkallu kisiisa suliarisinnaavaat.

Imm. 2
Ulluinnarni sulineq siulittaasumiit aqunneqartassaaq, sulinerlu allaffeqarfimmiit, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni sullississoq ikiortigalugu ingerlanneqartassaaq.

Ulluinnarni suliassat makkuupput:
1. Saaffiginnissutit allakkatigut, oqarasuaatikkut, faxikkut il. il. misissuataarnissaat

2. Suliat nukingiuttarissat isummerfigineqarnerat, siunnersuisoqatigiit suliassaannik il.il suliarinninneq

3. Siunnersuisoqatigiit, suleqatigiissitaliallu ataatsimiinnissaat pilersaarusiorlugit, piviusunngortinnissaallu suliaralugit

4. Siunnersuisoqatigiit aaliangiineri toqqammavigalugit suliassanik assigiinngitsunik malinnaatitsineq.

5. Siulittaasup innersuussutai malillugit avammut allagaqartarneq

6. Sulisup ilaasortallu ataatsimiinnerni ataatsimeersuarnernilu peqataanissaat pilersaarusiorlugit.

7. Ulluinnarni natsorsuuserineq, missingersuusiorneq aamma aningaasaqarniarnermik nakkutilliineq

§ 2 Ataatsimiinnerit

Siunnersuisoqatigiit ukiumut pingasoriarlutik naapillutik ataatsimiittassapput, taakkulu ataatsimiinnissat qaqugorpiaq pissanersut ukiumi siuliani aaliangerneqareertassallutik. Ataatsimiigiaqqusisoqarsinnaavoq pisariaqartitsinerit naapertorlugit  imaluunniit minnerpaamik ilaasortat marluk kissaatigissappassuk, ataatsimiigiaqqusineq allaganngorlugu taamatullu eqqartugassaq/eqqartugassat erseqqissumik pissusissammisoortumillu allanneqarsimasut tunniunneqarnerisigut.

Ataatsimiinnerit sapinngisamik ilaasortat tamarmiullutik aggersimatillugit ingerlanneqartassapput. Taamaattorli oqarasuaat atorlugu ataatsimiittoqartarsinnaavoq

Imm.2
Ataatsimiinnissamut aggeqqusineq ullut arfineq pingasut sioqqullugit allakkatigut peqataasussanut tunniunneqassaaq.

Ataatsimiinnermi oqaluuserisassat, bilagit ilanngullugit, pisariaqartitallu tapililiutat ilanngullugut sapinngisamik ataatsimiigiaqqusissummut ilanngullugit nassiunneqartassapput, taamaalillutik oqallisigisassap sammineqarnissaanut paasissutissat tamat ataatsimiinneq sioqqullugu tiguneqariissammata. Tamanna suliamik suliarinninnissaq ajunnginnerpaaq anguniarlugu qulakkeerinninniarneruvoq.

Ataatsimiinnerni oqaluuserisassat minnerpaamik immikkoortunik makkuninnga imaqassapput.

1. Siulittaasup tikilluaqqusinera

2. Oqaluuserisassat akuerisissutigineqarnerat

3. Siuliani ataatsimiinnermi imaqarniliap akuersissutigineqarnera

4. Siulittaasumiit nalunaarutit

•  Ataatsimiinnerup siulianiit suliakkiissutit ingerlaneri – suliat ingerlanerinit takussutissiat tapiutit (tapertat) ilanngunneqartuaannassapput
•  Forretningsudvalgimiit nutaarsiassat – bilag piffissami kingullermi ataatsimiissimanerni imaqarniliat
•  Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisoqarfinniit nalunaarutit

5. Suliassat ilisimatitsissutit – suliassat ilaasortat kissaatiginninnerat naapertorlugit taamaallat eqqartorneqassapput iliorfigineqassallutillu.

•  Nunat Avannarliit pisassaqarfii (Nordisk Kalender) ataatsimeersuarnissallu - bilag
•  Ambassadøriniit nutaarsiassat – allattoqarfimmiit naatsumik allaganngorlugit nassuiaaneq
•  Tusagassiutinut tusagassiutiniillu attaveqarneq – allattoqarfimmiit naatsumik allaganngorlugit nassuiaaneq
•  Suleqatigiikkuutaaniit paasissutissat – suleqatigiikkuutaaniit nassuiaanerit naatsumik allaganngorlugit/ataatsimiissimanerni imaqarniliornerit.
•  Angalasimanerni nalunaarutit - bilag

6. Suliassat oqaluuserisassat – suliassat tamarmik, pisimasut pillugit allaganngorlugit ilanngussilluni saqqummiunneqartassapput

7. Aningaasaqarneq

• Aningaasat isertitat atukkkallu assigiinngissutaannut naatsorsuutit

8. Sulisoqarnermut pissutsit – bilag, siulittaasumiit aamma allaffimmi sulisumiit pissutsit pillugit nassuiaassineq.

9. Quppersagaq pillugu paasissutissat

10. Tusagassiutinut, aqutsioqarfinnut, aamma naligiissitaanermut naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutissat.

11. Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat akornanni suliassanik agguataarineq.

12. Ataatsimiissimaneq pillugu naliliineq *

13. Tulliani ataatsimiinnissaq - Ukiup tulliani ataatsimiinnissat

14. Tamalaat

* Ataatsimiinneq ullut arlallit ingerlappat, ullut ataatsimiiffiit naanerini eqikkaasoqartassaaq

Imm. 3 
Oqarasuaat atorlugu ataatsimiinnissamut aggeqqusineq allakkatigut minnerpaamik ullunik arfineq pingasunik sioqqutsilluni nalunaarutigineqassaaq.

Oqarasuaat atorlugu ataatsimiinnissamut eqqartugassat, pinerit tamaasa bilag ilanngullugit nassiunneqassapput, ataatsimiinneq sioqullugu atugassat tamarmik tiguneqareersimassallutik. Piumasaqaatigineqarpoq, oqaluuserisassanut ataasiakkaanut bilagit piareersimassasut, taamaalilluni siunnersuisoqatigiit oqarasuaatikkut ataatsimiinnermi suliassat isumaginissaat tutsuiginarluartumik suliariniassammatigit.

Oqarasuaat atorlugu ataatsimiinerit, nalinginnaasumik ataatsimiinnermi oqalusserisassat malissavaat, takuuk para. 2 imm. 2.

Imm. 4
Innuttaasuniiit oqaluuserisassatut siunnersuutit allakkat, siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnisaanut tulliusumut saqqummiunneqartassapput,  

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaniit siunnersuutit allattoqarfimmut tunniunneqartassapput, siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnissaat pilersaarutineqarsimasoq ullunik 14-nik sioqqullugu.

Imm. 5
Siunnersuisoqatgiit sulinerat pillugu naammagittaalliutit, pinerit tamaasa siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerani tulliuttumi suliarineqartassapput. 

Imm. 6
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq, siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerani peqataasinnaanngikkuni, sukkanerpaamik oqaluuserisassat tigoreersimanerini, peqataasinnaannginnini allattoqarfimmut allaganngorlugu nalunaarutigissavaa.

Peqataasinnaannginneq napparsimalersimanermik imaluunnit angalannermut ajornartorsiornermik peqquteqarpat, tamanna oqarasuaatikkut siulittaasumut nalunaarutigineqassaaq, ataatsimiinnissap aallartiffissaa ulloq eqqorlugu.  

§ 3 Aaqqissuussaaneq

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit nammineerlutik iluminni siulittaasup tullissaanik toqqaasinnaapput. Siulittaasup tullia, siulittaasup peqannginnerani, siulittaasutut inissinneqassaaq/sinniisuussaaq.

Imm. 2
Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit ulluinnarni aqutsisunik (forretningsudvalg) pilersitsissapput, tassani siulittaasoq, siulittaasup tullia aammalu siunnersuisoqatigiinni nalinginnaasumik ilaasortaq ataaseq issiassallutik. Ulluinnarni aqutsisut suliassarivaat, siunnersuisoqatigiit ataatsimiittarnerisa akornanni aaliangiissallutik, pisut kinguartinneqarsinnaanngippata. Aammaataaq siunnersuisoqatigiit nalinginnaasumik ataatsimiinnermi pisinnaatinneqarput, ulluinnarni aqutsisunut suliakkiisinnaallutik.

Ulluinnarni aqutsisut pisut ataasiakkaat/aamma imaluunniit suliarinninneq naapertorlugit notatimik allattuissapput, imarissallugu suliaq pillugu aaliangiussat pingaarnerusut aammalu taakkununnga tunngavilersuutit, Suliaq – ulluinnarni aqutsisuniit akuerineqarsimasoq – ilaasortanut tamanut nassiunneqassaaq. Aammattaaq siunnersuisoqatigiit tamarmiullutik ataatsimiinnissaannut tulliuttumut notat ilaangunneqassaaq, imm. 4.2-mut bilagitut ilanngunneqarsimassalluni.

Aaliangiussat aningaasanik naleqartut, sapinngisamik siunnersuisoqatigiinniit tamanik suliarineqassapput. Pisariaqassappat aaliangiussat aningaasanik naleqartut, aaliangiunneqarsimasut siunnersuisoqatigiinni ilaasortanut tamanut nassiunneqassapput, ulluinnarni aqutsisut akuersisimanerata kingorna. Pisimasoq pillugu nalunaarusiorluni allagaq tulliani ataatsimiinnissamut eqqartugassani immikkoortoq 4.2-mut imal. imm. 7-mut ilanngunneqarsimassaaq, pisariaqassappallu siunnersuisoqatigiinni aningaasartuutissanik isumaqatigiissutaareersimasunik, sipaaruteqarnissamut siunnersuutitaqassalluni.

§ 4 Pisinnaatitaaneq

Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit aaliangiisinnaatitaapput, minnerpaamik ilaasortat 4-at peqataappata, taakkua akornaniissalluni, siulittaasoq, imaluunnit silittaasup tullia sinniisussatut peqataappat.

Imm. 2
Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerat siulittaasumit aqunneqassaaq. Siulittaasoq peqataanngippat, sulittaasup tullianiit aqunneqassaaq.

Imm. 3
Siunnersuisoqatigiit amerlanerussuteqarnikkut aaliangiisassapput, kisiannili taasinerit assigiissagaluarpata, siulittaasup taasinera aaliangiisuussalluni. Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat kisimik taasisinnaatitaapput, takuuk § 5, stk. 2.

Imm 4
Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerat imaqarniliorneqassaaq.

Siulittaasup pisussaaffigivaa ersarissumik qulaakkiissallugu, aaliangiussat inerniliinerillu imaqarniliamut ilanngunneqassasut, taamaalilluni peqataasimasunut tamanut paasilluarneqarniassammat suut aaliangiunneqarsimanersut

Imaqarniliap imarissavai pineqartup pingaarnertut iliuuserineqarnissaa aammalu siunnersuisoqatigiit aaliangiisimanerat. Aaliangiisimanerit naqinnerit silittut atorlugit allanneqassapput, aammalu allakkiami kingullertut inissinneqarsimassallutit.

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortap ataatsip arlalliluunniit aaliangiinneq isumaqatigissanngippassuk, isumaqagiinngissut imaqarniliami ilanngunneqassaaq, ilaasortat piumasaqaatigissappassuk.

Imaqarniliaq Siunnersuisoqatigiinni ilaasortanut nassiunneqassaaq, ataatsimiinnerup pisimanerata kingorna kingusinnerpaamik ullut 14-nit qaangiutsinnagit. Imaqarniliamut iluarsisassat, tulliani ataatsimiinnermi eqqartugassaq imm. 3-mi ’imaqarniliap akuerineqarnera’-ni allanneqassapput.

Imm. 5
Imaqarnialiaq akuerineqarsimasoq, iluarsisassallu ilannguneqareerpata, Naligiissitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqassaaq.

§ 5 Peqataasinnaatitaannginneq

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq kinaluunniit, suliamut inuttut imminut attuumassuteqartumut tungassutilimmik, imaluunnit suliamut nammineq soqutigisamut tunngasutilimmik imaqartumi, peqataasinaanngilaq.
 
Suliassaq taamaattoq saqqummeraanngat, ilaasortaq pineqartoq suliap aallartinnginnerani, ilisimatitsissuteqassaaq, nammineq suliarineqarneranut peqataasinnaanani, taamaalillunilu suliap ingerlanerani peqataasinnaanani imaluunniit nassuiaassisoqartillugu nammineq suliamut qanoq inerniliisoqassanersoq pillugu soqutiginninnini saqqummiussinnaanagu

Taamatut pisoqartillugu ilaasortaq pisussaatitaavoq, Siunnersuisoqatigiinniit apeqqutinik akissuteqassalluni, pisumut attuumassuteqarnermut qanoq inissisimanerminik.

Imm. 2
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat sinnerisa aaliangiutivissavaat, ilaasortaq, pineqartup suliarneqarnerani peqataasinnaassanersoq. Aaliangiunneqarpat ilaasortaq pineqartumut attuumassuteqartoq, ilaasortaq taanna peqataassanngilaq.

§ 6 Avataaniit ataatsimeeqateqarneq

Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerni immikkut ilisimasalinnik aggeqqusisinnaatitaapput.

Naatsorsuutigineqarpoq, Siunnersuisoqatigiinni sulisuusut ataatsimiinnerni peqataassasut.

§ 7 Avataanut ataatsimiigiartarneq

Kalaallit Nunaanni, nunanilu allani ataatsimeersuarnermut aammalu ataatsimiinnernut peqataanissat, siunnersuisoqatigiit ataatsiminnerini aaliangerneqartassapput, tassani peqataanissap sunniuteqarsinnaanera, iluaqutaasinnaanera aamma aningaasartuutissat nalilerneqassallutik. Naliliinerup iluani aamma isiginiarneqassaaq naligiissitaanissap iluani suleqatigiinneq, ineriartortitsineq aamma ilisimatusarneq nunani issittuni, nunani avannarlerni killerni aammalu nunani avannarlerni aammalu nunarsuaq tamakkerlugu qanoq sunniuteqarsinnaanersoq

Imm. 2
Allattoqarfimmi sulisoq ataatsimeersuarnerni imaluunniit ataatsimiinnerni peqataassaguni, naatsorsuutigineqarpoq angalasimaneq pillugu allaaserisaqassasoq, allatut isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat.
 
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasoq kisimiilluni ataatsimeersuarnermut imaluunniit ataatsimiinermut peqataassappat, siumut isumaqatigiissutigineqartariaqarpoq, angalasimaneq pillugu allaaserinninneq kiap akiusussaaffigissagaa. Angalasimaneq pillugu allaaserisaq ataatsimeersuarsimanerup kingorna ullut 14-nit qaangiutsinnagit allaffeqarfimmut tunniunneqassaaq. Angalasimaneq pillugu allaaserisaq siunnersuisoqatigiit tulliani ataatsimiinnerani bilagitut ilanngunneqassaaq, takuuk § 2 imm. 2 pkt. 5.5.

Imm. 3
Angalasimaneq pillugu allaaserisaq minnerpaamik ukuninnga imaqassaaq:

1. Ataatsimeersuarnerup imaluunnit ataatsimiissimanerup siunertaa imarisaalu, kiap aaqqissorsimaneraa il. il pillugit allaaseralugit

2. Ataatsimeersuarnerup imarisaata nalilerneqarnera, Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit suliaqarneranut naleqqunnersoq, nutaaliorsinnaanissamut piukkussat, isummat pitsaasut il. il

3. Peqataasimaneq pillugu pissarsiat ataatsimut isigalugit qanoq nalilerneqarnerat

4. Peqataasimaneq pillugu amigaatit imaluunniit iluaqutaasimanngitsut pillugit allaaseralugit

5. Siunissami nunani allani, soqutigisaqaqatigiinni, atorfeqarfinni, pisortaqarfinni il. il. suleqatigisinnaasat atii.

Imm. 4
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortap ataatsimeersuarnermi oqaatsit atorneqartut paasisinnaanngippagit, allattoqarfik nutserisussamik pissarsiussaaq pisariaqassappallu nutserisup angalanissaa aamma isumagissallugu. Angalaneq aallartitsinnagu ataatsimeersuarfissaq paasiniaavigineqassaaq, nutserisoq  ataatsimeersuanermi sumerpiaq inissinneqassanersoq. Aammattaaq qulakkeerneqassaaq, nutserinermi atortussat pigineqarnersut, taamaanngippallu nammineq nassarneqassallutik

Imm. 5
Allattoqarfiup ataatsimeersuarnermi/ataatsimiinermi peqataasussat angalanissaat sioqqullugu piareersaatissavai, angalanissamut billettissat, angalanissamut piffissaliussat, hotelini najugaqarfissat, ataatsimiiffissat, ataatsimeersuarnissamut/ataatsimiinnissamut pilersaarusiat allallu pisussat pillugit paasissutissat, allattoqarfimmi tiguneqarsimasut.

Imm. 6
Allattoqarfimmi sulisoq nammineerluni angalanermi peqataassaguni, angalanermi siunnersuisoqatigiinni ilaasortat, angalaneq tamakkerlugu sullisissavai.

§ 8 Aningaasaqarneq

Aningaasat missingersuutit suliarineqassapput akuerineqassallutillu, Siunnersuisoqatigiit ukiumi kvartali siullermi ataatsimiinnerani. Taamalilluni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit tapisiassatut kissaataat naligiissitaanissamut Naalakkersuisumut kingusinnerpaamik april qaammatip naalernerani nassiunneqassapput, aningaasanut inatsisissamut ilanngunneqarniassammata.

Imm.2
Naatsorsuutit, naalagaaffimmiit akuerineqartumit kukkunersiuisartumiit suliarineqassapput. Naatsorsuutit, kukkunersiuinermilu nalunaarusiaq saqqummiunneqassapput, akuerineqassapput atsiorneqassallutillu, suliarineqarnerata kingorna ataatsimiinnermi siullermi.

Naatsorsuutit Naligiissitaanissamut naalakkersuisumut piaartumik nassiunneqassapput, akuerineqarnerata kingorna.

Imm. 3
Ulluinnarni aningaasaqarnermut aqutsineq siulittaasup sulisullu akunneranni suleqatigiinnikkut ingerlanneqassaaq.

Siulittaasup akiligassat akuerisassavai, bilagit sumut attuumassuteqarnersut siulittaasup sulisullu aaliangertassavai.

Mappeq, bilaginik tamanik immerneqarsimasoq siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerini, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit allaffiani inissisimassaaq, taamaalillutik siunnersuisoqatigiinni ilaasortat atugarisimasat uppernarsaataannik ataatsimiinnermi takussutissaqarsinnaallutik.

Nalagaaffimmiit akuerisaalluni kukkunersiuisartoq siumut nalunaaqqaarnani, kukkunersiuiartorsinnaatitaavoq.

Imm. 4
Ataatsimiinnerni imaluunnit minnerpaamik qaammatit pingasukkaarlugit, saldobalance missingersuutit ilanngullugit saqqummiunneqartassapput, taamaalillutik Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ingerlaavartumik aningaasat pigineqartut qaasiunerinik paasitinneqartuassammata aammalu aningaasat pigisat aallaavigalugit pisussanik pilersaarusiorsinnaallutik.

Imm. 5
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat, inatsisit malillugit aaliangersakkanik akissarsiaqartinneqassapput, siunnersuiosoqatigiinni ataatsimiinnermi peqataasimanerup ullut amerlassusai naapertorlugit, tassanilu aamma angalanerit ilaassallutik.

Ataatsimiittitaliani aamma suleqatigiissitaliani peqataaneq akissarsissutigineqassaaq, tassani suliaqarneq ulluinnarni suliffeqarnermut aningaasarsianut ilanngaatigissutigineqassappat, imaluunniit immikkut isumaqatigiissusiornikkut akissarsissutigineqarsinnaalluni.

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat aammattaaq ullormusiassanik tunineqassapput, ullut ataatsimiinnerit/angalanerit naapertorlugit, ataatsimiinnermi nerisaqarnissaq isumagineqarsimanngippat.  Nerisaqarneq aaqqissorneqarsimagaluartoq, ilaasortaq nereqataanngikkuni, ullormusiassanik tunineqarsinnaanngilaq.

Ullormusiat minnerpaamik tassaapput ’ølpenge’. Ullormusiat tamakkiisumik tunniunneqassapput, nerinerit annerit/pingaarnerit marluk iluini angalaneq/sulineq ingerlasimappat. Affarmik ullormusiassat tunniunneqartassapput, angalanerup/sulinerup iluani, nerineq anneq/pingaarneq ataaseq pisimappat. Akunnittarfinni unnuigaanni, tassanilu ullaakkorsiorneq akiliummut ilaalluni, ullaakkorsiornerup nalinga ullormusianiit ilanngaatigineqassaaq.

Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinneranni, allaffimmi sulisup ullormusiassanut aamma akissarsiassanut  tunngatillugu immersugassat tunniutissavai. Taakku immersorneqassapput, ilaasortaniit peqataasimasunik atsiorneqarlutillu. Allaffimmi sulisumut tunniunneqassapput, tassani naatsorsorneqassallutik akilerneqassallutillu, siulittaasumiit akuerineqareerpata.

Akissarsiassat aamma ullormusiassat ataatsimiissimanerup kingorna ullut 14-nit qaangiutsinnagit ilaasortanut tunniunneqassapput, aammalu akissarsiat allagartaat nassiunneqassallutik.

§ 9 Tusagassiisarneq

Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat nalinginnaasumik tusagassiutinut atassuteqarfiussaaq. Siunnersuisoqatigiit ilaasortaat tamarmiullutik tusagassiutinut oqaaseqarsinnaatitaapput. Oqaaseqaatiginiakkat tulluarsarneqaqqaarnissaat innersuussutigineqarpoq.

Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerini, sukkulluunniit tusagassiutinut atassuteqartarnermut tunngatillugu, periusissamik siumut pilersaarusiornissaq periarfissaasinnaavoq.

§ 10 Nalunaarusiortussaatitaaneq

Siulittaasup akisussaaffigaa, ataatsimiinnerni aaliangiussat allattoqarfimmiit piviusunngortinneqarnissaat, aammalu siunnersuisoqatigiit ilaasortai ulluinnarni sulinerit pillugit ataatsimiinnermi paasissutissiisassalluni.

Imm. 2
Siunnersuisoqatigiit sulinera ukiumoortumik nalunaarusiami uppernarsarneqassaaq, tassani Siunnersuisoqatigiit sulisimanera ineriartortitsineralu ersarissarneqassallutik, taamaalilluni ukiuni siuliani pisimasut tamatigut naleqqiunneqarsinaasassallutik.

Ukiumoortumik nalunaarusiaq allaffimmiit isumagineqartassaaq, siunnersuisoqatigiit aamma siulittaasup innersuussineri naapertorlugit.

Ukiumoortumik nalunaarusiaq minnerpaamik ataani allassimasunik imaqassaaq.

1. Naliggissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit inuttalersorneqarsimanerat, suliassaat, aningaasaqarneq aamma allattoqarfiup ingerlanneqarnera

2. Ukiumi qaangiuttumi suliat naammassisimasat

3. Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit ataatsimminnermi aamma ataatsimeersuarsimanerni peqataasimanerat

4. Suliat maannakkut ingerlasut

5. Siunissamut pilersaarutit aamma takorluukkat

Ukiumoortumik nalunaarusiaq Siunnersuisoqatigiinni ilaasortanik akuerineqassaaq, aammalu naligiissitaanissamut Naalakkersuisumut ukiumi nutaami qaammatit pingasut siulliit iluani nassiunneqassalluni.

§ 11 Nipangiussisimasussaatitaaneq

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat, Siunnersuisoqatigiit ataatsimiittarnerini allat peqataasartut, aammalu inuit Siunnersuisoqatigiinnut attuumassuteqartut pisussaapput, ilisimalikkat pillugit taakkulu ilisimasat pineqartoq naapertorlugu isertugaanissaat piumasarineqarpat, nipangiussisussaassuseq atuutissallugu. Tamanna nipangiussisussaassuseq Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaajunnaarnermi imaluunniit attuumassuteqarunnaarnermi atorunnaarsinneqassanngilaq.

Allanngortinneqarpoq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit ulloq 13. november 2009 ataatsimiinneranni.